Ruokailut on muuttuneet tosiaan niukemmiksi. Se on vaatinu pientä pohdiskelua ja itsetutkiskelua, koska mitään helppoo tää aika ei todellakaan oo ollu! Nälkä on ollu oikeestaan koko ajan ja kroppa on huutanu ravintoo, välillä oon huutanu itekin sitä ihan konkreettisesti!
Viime viikon perjantaina sain aika himmeet allergiakohtaukset, mikä nostatti mulle lämmön. Siinä sitte heikkona hetkenä tempaasin muutaman karkin naamaan. Ja ihan niinku se ei ois riittäny, niin lauantaina sama homma, muutama namu meni suusta alaha. Ja KYLLÄ, kaduttaa! Sen jälkeen oli melkoosen itsetutkiskelun paikka ja mun piti oikeen kysyä iteltäni, et haluunko mä fitness-alalle vai en. Jos haluun, mässyjen syömisen on loputtava. Ja niin mä tein sen päätöksen: enää en anna itteni retkahtaa milliäkään. Ja sillä tiellä oon pysyny, oikeen peräti pian viikon, heh. Heikkoja hetkiä tuli jo sunnuntaina, ja ne jatku monta päivää. Vasta eilen keskiviikkona olo alko tasottuun ja en ollu niin mielettömän ruoanhimon vallassa jatkuvasti. Tänään torstaina on taas ollu vähän vaikeempi päivä eilisen selkätreenin tiimoilta, ja nälkä on jälleen kovempi. En oo silti antanu houkutukselle periksi, vaan oon syöny justiinsa sen mitä saanki syödä, en enempää enkä vähempää. Voin sanoo, et kyllä tällä alalla toi ruokailupuoli on se kaikkein vaikein osuus.
Pitää muuten täs ohimennen mainita, et kyllä toi Heimo on hyvä opettaan! En oo koskaan osannu tehrä niin yksinkertaasta asiaa, ku paistaa kananmunaa pannulla. Heimo mua on ny vähän valistanu täs asias, ja mähän onnistuin ku onnistuinki yks aamu (oliko sit vaan onnekas sattuma vai osasinko ihan oikeesti) paistaan kunnon munalättysen! Olin niin ylpee itestäni ja tästä pienestä onnistumisesta, että pitihän siitä munasta nyt kuva ottaa!
Eiks oo upee!
Minun eka onnistunut muna!
Hehee..
Kyllä salillakin kysytään pääkoppaa kivun ja tuskan yllättäes, mutta se sentään hellittää hyvin nopeesti sarjan päätyttyä. Nälkä ku on, niin se ei hellitä ennenku saa syödä. Pahimmillaan nälkä yllättää jo alle puoli tuntia edellisestä ruokailukerrasta, ja siinä sitte oottelet sen 2,5 - 3 tuntia seuraavaan ruokaan, kiukkuusena ja nälkääsenä. Kyllä se on dieetti mikä kasvattaa itsekuria ja kysyy päättäväisyyttä, jos mikä! Vaikein osuus ei kuitenkaan mun ymmärrykseni mukaan oo takana, vaan se on edessä. Valkun mukaan nälkä tulee kovenemaan tästä. Hippa hei! Sillon pitää jo keksiä jotain niin kehittävää tekemistä et saa ajatukset pois siitä ruoasta. Nytkin ne pyörii syömisessä melkein koko ajan, nälkä kun on!
Ja sitä mukaa kun nälkä kasvaa, kovenee treenitkin! Palautuminen on koetuksella. Oikeestaan kaikki on nyt mun kropassani koetuksella ja voin vaan kiittää, et mulla on noin huumorintajuunen mies. Oikeen ku kiukuttaa, se heti palauttaa maanpinnalle ja kysyy 'mikä on?', jolloin mä taas ehdin hetken hengähtää miettimällä, piru ku nälättää!
On se ihana! <3
Viimesen viikon oon haaveillu ihanista leivonnaisista ja leivistä ja miettinyt, et niitä pitää syödä sitte dieetin jälkeen kun saa luvan. Ei roppakaupalla, mutta pikkuisia määriä. Mikäli oon asiasta sillon enää samaa mieltä. Oon kuullu et moni kovala dieetillä ollut ei enää ees lähre mihinkään höttöruokaan koskemaankaan sen vaivan jälkeen, mitä on oman dieettinsä kans nähnyt. Ne jotka luovuttaa kesken, koskee sitte niihin höttöihin oikeen olan takaa. Näin oon kuullut, mut faktaa tää ei tokikaan ole. Aika näyttää, miten se on mun kohrallani sitte, onko tämä paikkaansapitävää kuulopuhetta ollenkaan. Ne kun harvemmin ovat, nuo kuulopuheet, paikkaansapitäviä ollenkaan.
***
Gripit sain tosiaan tilattua maanantaina, ja eilen tuli postilta ilmootus, et ne on saapuneet! Tosi nopeeta toimintaa, ku alle kahres vuorokaudes tulivat perille! Niitähän piti päästä heti salille kokeileen, ja nehän ajo asiansa oikeen hyvin! Vetoremmit saa jättää narikkaan jatkos, näillä pärjätään hyvinkin pitkälle! Väri ja kokokin oli just oikeet, ja olin niin hehkee ja ilonen eilen ku olin menos salillepäin, etten tienny miten päin olisin ollu! Pistän tähän alle kuvan minun ihan ihka omista gripeistäni!
***
No mitäs, treenit on tosiaan koventunu, joten gripitki tuli oikeen hyvään saumaan mulle asti. Viime viikolla ne treenit tosiaan näytti paperilla kovemmilta mitä käytännössä. Eilisen selkätreenin osalta voin sanoa, että se ainaki näytti paperilla paljon kevyemmältä mitä se oli sitte käytännös. Siinä kysyttiin jo tahtoa ja mielenlujuutta, mutta hienosti klaarattiin se treeni läpi! Yhren liikkeen kans on vielä pikkaasen hiomista ja järjestyksestä tyätyy pitää kiinni kynsin ja hampain. Muuten ihan yksinkertaanen treeni. Täyttä puhkumistahan se on, mutta sitä mä oon kaivannutkin!
Eilen oli tosi kiva mennä salille, kun sinne oli muodostunu asiakkaista ja työntekijöistä kisakatsomo! Söin siinä ennen treeniä koska ruoan aika oli, ja samalla kattelin kuinka Suomi sai hiihdossa kultaa. Mahtava suoritus, hienoa! Tulin kyllä tosi hyvälle mielelle, varsinkin sitten kun kuulin että Suomi oli saanut hiihdossa myös hopeaa. Ja ihan ku tämä ja grippien saapuminen ei olis riittäny, niin Suomi menee voittamaan Venäjän jääkiekossa, ai että oli mahtavaa! Kattelin siinä viimeset minuutit peliä ennen suihkuun menoa, ja oli tosi mahtava fiilis, kun matsin päätteeksi kaikki anto Suomen pojille aplodit. Kyllä tää suomalaasten urheiluhulluus on niin vertaansa vailla!
Ai että oli kyllä niin ihanaa, kun eilen meni kaikki niin nappiin! Tuli gripit, Suomi pärjäs urheilus, treeni oli mitä haastavin ja salilla siinä kisakatsomos tuntu pitkästä aikaa, et oli osa jotain porukkaa. Vaikkei nyt konkreettisesti ollutkaan mikään ystäväpiiri, mutta sai jutella ihmisten kans ja olla yhdes iloonen Suomen menestyksestä, se teki kyllä niin hyvää! Lisäks kova treeni autto päästään höyryjä pihalle, joten oli niin ihanan levollinen mieli eileen illalla, ku kotona istuskeli sohvalla salin ja ruokailun jälkeen ja katteli telkkaria. Mä oikeen NAUTIN olostani sillon!
Nyt oottelen niin innolla (ja pelolla) huomista etureisitreeniä, se ku on muutenki ollu se viikon pahin. Se on kans tosi kovanoloonen treeni, jossa yhtä sun toista asiaa on viety ylöspäin. Voi vitsit siitä tulee niin mahtavaa! Mun pitää vielä päästä pyörällä siitä sitte illaksi kotiin, joten sovittiin jo Heimon kans et saan lainata sen pyörää, kun se on paljon köykääsempi niin viedä ku ajaakin. Sitäpaitsi mun pyörällä pyöräily ottaa paljon enemmän etureisille ku Heimon pyöräs, siinä se vie takareisille korkeusasetustensa vuoksi sitä rasitusta. Eli aika selkee valinta. Onneks Heimo anto luvan lainata sitä. Nauro vaan et 'ei sun tuollasia tartte kysellä', hih!
***
Meillä on tuplasynttärit lauantaina ja ollaan kutsuttu muutamia läheisimpiä kavereita sinne. Suuri osa kyllä peru tulonsa kun oli sovittu jo jotain muuta, mutta ainakin osa pääsee tulemaan! Ihan mahtava ehtoo tiedossa! Mä oon maanantaina alottanu täällä kämpillä kunnon siivousurakan! Oon siivoillu kaappeja ja laatikoita, pääasias työhuoneesta ja vähän olkkaristakin. Paljon tavaraa on menos varastoon ja muutenki yleisilmettä on saatu paljon mukavammaksi! Heimo otti ja imuroi tuos alkuviikosta, ja mä imuroin ja pesen kaikki tasot vielä perjantaina. Kyllä kiiltää kämppä ku vieraat saapuu!
Vielä on vähän pyykkiä kuivamas
ja keittiös elämisen merkkejä.
Eiköhän nuo saada hoidettua pois
päiväjärjestyksestä lauantai-iltaan mennes.
Olkkarin tasoaki vähä järkkäilty, hih!
En oo ottanu tästä mitään stressiä silleen et joka päivä olis ihan himmee työpäivä siivota, vaan oon joka päivä tehny aina vähän. Jonain päivänä vaihdellu verhoja, kahtena päivänä siivoillu kaappeja ja laatikoita. Eli aika pienimuotoosta tää on ollu tää siivoominen mut ei sen tartte niin mieletööntä ollakaan silloon, ku perussiisteys on pidetty yllä koko ajan. On täällä jo niin siistiä, että kynttilöitä on saanu poltella ja fiilistellä siisteistä pinnoista ja silmää miellyttävästä kämpästä.
On se kivaa, ku oikeen laittaa ittellensä jonku tehtävän, niinku esimerkiks just nyt tän siivoomisen. Tulee jokaselle päivälle vähän sisältöö! Eilen oli vielä sali siihen päälle, joten ohjelmaa oli eilenkin ihan iltaan asti! Huomenna kans on kiirus päivä, ku pitää tehrä sali, ja sit vielä imurointi ja tasojen pesut. Heimolla on itellään työkiireitä, joten tää ny vähä lepää mun harteilla. Mut ei siinä, eipä mulla oo työtä niin mulla on kyllä aikaa, salin ohella!
Ollaan suunniteltu kunnolla tarjoiltavaa sinne juhliinki. Eilen Heimo väsäili siinä porkkanakakun jo valmiiksi, nyt se odottaa tuola täytteitä ja koristelua. Mun pitää huomenna sen kaiken muun touhun lisäks hakee kaupasta tarjoiltavia, viime hetken piirakat sun muut, jotka voi sitte vaan uuniin heittää. Nam nam! Toki mä en voi syödä enkä juoda mitään ylimääräsiä sielä pippalois, mut se ei mua haittaa! Pääasia et ihanat läheiset ja ystävät tulee paikalle, se riittää mulle! Hiilihappovesi on esimerkiks aivan hyvä limsan korvike. Ei mun suus limsa (cocis) oo koskaan oikeen miltään maistunukkaan muulta ku siltä hiilihapolta, joten mulle on aivan sama kumpaa mä juon. Ja noi herkutki on aina saanu mun mahan vaan sekasin, mä harvemmin syön muutenkaan oikeestaan mitään illanviettojen aikana, joten ei paljoo vaikuta mun elämääni. Onhan mulla ne omat herkkuni sitte, joita mä saan omalla ajallaan syyä!
On sieltä muutama vastaväitekin tullu jo, mutta tiukasti aion pysyä täs linjas. Luotan täysin valmentajaani, joten asiasta ei neuvotella. En mä tiedä kaikkee mitä mun kropassa tän dieetin aikana tapahtuu joten turha mennä riskeeraamaan mitään. Valkku taas tietää nää jutut ja jos se sanoo miten tehdään, niin silleen sitte tehdään!
***
Kun se pahin niukan ruoan aiheuttama olo hälveni, niin mun olo on ollu hirmu kevee! Oon jotenki onnellisempi ja oloki on puhtaampi. Tietysti oon ärtyny vähän väliä ku on näläkä, mut silti on jotenki sellanen olo, niinku kolmasosa kaikkee p*-juttuja olis otettu musta pois. Muutenki elämä on ny pyyhkiny hyvin. Tai vaikka on tullu tosi paljonki vastoinkäymisiä, niin oon vaan onnistunu ne sivuuttaan pois mieltäni mustaamasta ja yleisolotilani on jotenki tosi hyvä! Eli on tästä muutaki ku haittaa! ;)
En tiedä onko noi Luna ja Nova ottaneet musta mallia, samoin ku Erno. Syövät niin vähän nykyään. Heh, heh! Oikeesti niillä taitaa kaikilla olla pieni paastoaika meneillään, mut on naurattanu, et samaan aikaan ku mulla on tää dieetti, vähentää meillä kilpikonnatki syömistään, ja vielä iha itee! KUVA
Luna ja Nova ei nimittäin oo nyt kolmeen päivään syöneet. Tänään löysin sitte Lunan rouskuttamasta salaattia ja porkkanaa, ku oon täs touhaallu muutenki. Ei tainnu kaveri päästä kauneusunilleen mun koluuttamiseltani, joten lähtikö sitte tylsyyksissään syömään tajuttuaan, et ei oo moneen päivään syöny?!
Nova makaa edelleen lämppärin läheisyydes. Se syö tosi harvoin tällaasina aikoona. Kyllä mä en jaksaasi tuollaasta superpitkää paastoa kahresti vuodes, hyi olkoon! Jos miettii et sais syyä vaan kerran kolmes päiväs tai pahimmillaan kerran viikos, niin ei kiitos. Mut siks mä en ookaan kilpikonna.
Erno nyt syö lihaa muutenki vaan jokatoinen päivä tai muutaman päivän välein, vähän kuinka sille uppoo se ruoka. EIleen sitte ei menny ku puolikas hiirenpoikanen, vaikka ei ollu kolmeen päivään syöny mitään. En tiiä sitte mikä sen naamaa nyppi, mutta tyytyväänen näytti olevan. Yritin pitää sitä normia pidempään sielä ruokailuastiassaanki, ja kyllä se sitte vielä vähän suostu syömään, mutta ei menny koko lihaa. Toki meillä on siirrytty nyt isompiin hiirenpoikasiin, et oliko siinä vaan niin hyvin tavaraa sitte. Näytti olevan melko pyöree yksilö muutenki!
***
Täs siivoilles löysin mun vanhan digikameran, mun ekoja pinkkejä ostoksiani! Mä oon ennen inhonnu pinkkiä väriä, ja sitte se väri alko pikkuhiljaa hiipiä mun värilistalle tuos parinkympin jälkeen, ja nythän mä oon jo armoton pinkki-fanittaja! Se on ihanan lämmin ja pirtsakka väri! No tosiaan, en oo voinu sitä kameraa käyttää, ku akkulaturin piuha on jossain ihme rytinäs kadonnu sen siliän tien! Mua on harmittanu niin paljon, ku se kamera on ollu niin mahtava! Pieni ja kätevä, ja kulkee joka tilantees mukana! Tuota järkkäriä ei oikeen voi esimerkiks illanviettoonkaan mukaan ottaa, heh! KUVA
Saa nährä, mitä kaikkia vanhoja kuvia sielä onkaan! Heimo sano et akku voi olla kuitenki pilalla jo, kun sitä ei oo päässy lataamaan pitkiin aikoihin. Mut et koneisto tuskin on menny pilalle. Ku mä pohriskelin et onkohan koneisto pilalla niin siihen HEimo tuumi et tuskin, akku vaan os joku on pilalle menny. Mutta aika näyttää, jahka vaan saan tuon koneen ladattua! Ihan ku ois saanu uuren kameran, heh heh. Ihan into piukeena täällä oottelen!
***
Sain muuten kisoihin ohjelmanki muokattua, ny ei tartte ku vaan innokkaasti harjootella ja ottaa aikaa, et menöökö se siihen puoleen minuuttiin, mikä on esityksen aikaraja. Harmi ku musiikkia ei tierä vielä, niin tietääs vähän et millä nopeudella tekee ja kaikkee, mut eiköhän se joku energinen musiikki kuitenki oo, näin mä vähän epäilen. Se selvinnee viimeistään sitte sielä paikanpäällä, heh!
***
No joo, jos mä ny tästä lähren takaasin siivoilemaan, täs olis vielä tunti aikaa ennen ruokaa. Sen jälkeen lähretään kauppaan, kun Heimo siitä pian pääseekin töistä. Pitäis löytää jotain päällepantavaa lauantaiksi. Meinaa kaikki farkut sun muut olla pieniä, ku on noi jalat kasvanu niin aktiivisesti. Ja mitään minihameita en tosiaan aio laittaa päälleni, ihan ei noi xs-minihameet enää istu, hih! Samalla kaupasta vähän ruokaa, niin pystyy taas syödä sovitusti ja oikein.
***
Ei muuta ku mukavaa loppuviikkoa kaikille!
Moikka!
Suski
