lauantai 19. lokakuuta 2013

Treeniä,pääkipua, stressiä, pääkipua, lepoa, pääkipua, hankintoja, pääkipua, treeniä...

Heippa taas!

Otsikostakin voi jo päätellä, miten tää viikko on tähän asti menny. Pää alko oleen tiistaina tosi kipee. Keskiviikkona sitte vaan koomailin kotona, kun oli muutenki lepopäivä treeneistä. Pää oli kipee vielä nyt torstaina aamullaki. Ihan hirvee olo oli kyllä! Pääkoppa alko heittään jo volttia hermostuksissaan, ku kipu ei hellittäny hetkeksikään! Yritin jo varailla aikaa lääkärillekin, mutta aikoja ei enää ollu tarjolla. Sinänsä se on musta erikoista, sillä ajanvaraus aukeaa klo 8, ja soitin varmaan jotain 8.05 sinne. Linjat varattuja, ja soittivat mulle 8.30 takaasin. "Meillä ei ole enää aikoja vapaina tälle päivälle, mutta tuu tuohon päivystykseen istumaan ja jonottamaan. Tuu vaikka heti, koska jonotusaika on aika pitkä." JIPPII! Näinhän mä tän päivän halusinkin viettää...

No päätin et lepäilen pääkipua pois vielä hetken, otin buranan ja lepäilin. En saanut sitte unta ja soitin Heimolle et tällaanen tilanne nyt on. Tuokin ihmetteli vähän, kuinka kaikki ajat oli heti menneet. No se oli just töis sellases paikas, et puhelu oli hyvin pikaanen. Soitin sitte äidille, ja juteltiin siinä niitä näitä, hännänpäitä. Äiti kyseli, jännittääkö huomiset Fitness-kisat mua, ja tottahan ne jännittää ja kerroinkin siitä äidille. Kerroin myös pääkivusta. Äiti oli sitä mieltä, että tää on vaan stressiä. Selitti mulle asiaa ja sain purettua äidille omaa jännitystäni. Puhuttiin melko kauankin siinä, ja pian puhelun loppumisen jälkeen huomasin, et ei hemmeta! Pääkipu oli hävinnyt. Nyt hetki sitte ku muistin kisat, niin taas vähän jomotti, mutta yritän täs muistella äidin rauhoittavia sanoja, ja olo on kaikin puolin parempi. Tää taas opetti mulle sen, että kyllä ihmisellä on hyvä olla lähellään sellaanen ihminen, joka ymmärtää, ja mielellään useampikin. Mä ainakin tartten useemman ihmisen, jolle kertoo samat asiat uudelleen. Heimolle oon tietenkin kertonut jännityksestäni, mutten mä voi sille uudelleen alkaa kertoon samoja asioita. Nyt kun sain käsitellä tän jännitys-asian uudelleen, niin tuntu ku paino olis tippunu harteilta. Ja tietysti, kun kyseessä on oma äiti ja se side äitiin on aivan omanlaisensa, meillä jokaisella, niin se helpottaa tuhatkertaisesti tietenkin. Äidin suunnalta ei oo koskaan tarvittu ku muutama sana, ja taas on parempi olla. Mulla on kyllä ihana äiti! <3

No pääkipu sitte helppas ja mitä mä teen? No mähän ala reenaamaan. :D En vaan voi itelleni mitään! :D  Treenaaminen on vaan niin mahtavaa, ja sillä saa päivän niin hyvin liikkeelle. =) Nyt on sitte treenattu ja vedetty protskut naamariin. Oottelen et maha vähän sulattelee protskuja ja vedän sitte aamupalaa naamariin. Nyt alkaakin ihan erilaiset aamupalat. Tähän asti oon vetäny aamupalaks kaurapuuroa ja paahdetun ruisleivän, jossa on päällä voita, leikkelettä, paprikaa ja juustoa. Tästä viikosta asti oon lisänny mukaan myös kananmunaa. Eilen kuitenkin löysin hyvän ohjeen netistä, jossa Fitness-alan ammattilainen suositteli seuraavanlaista aamupalaa: kaurapuuroa, raejuustoa, munanvalkuaista ja mehu- tai marjakeittoa.

...

No nyt on aamupalaakokeiltu! Alla kuva aamupalasta, kun se mun mielestä oli niin korian näköönen!

Oon lukenut ja kuullut, että vaikka kaikki proteiini sijaitseekin munanvalkuaisessa, niin kyllä sen kananmunan keltuaisenkin voi syödä ihan ilman omantunnontuskia. Mun personal trainer sanoo et siinä keltuaises on kaikki vitamiinit ja hivenaineet, joten aion syödä ihan muitta mutkitta koko kananmunaan -ja oikein hyvällä ruokahalulla! ^^

Mä oon nyt käsitelly tätä viikkoa vähän pukkoillen, mut mä voisin nyt kertoa, mitä muuta oon tehnyt tällä viikolla. Maanantaina treenasin luonnollisesti aamulla ja kävin bodypumpis illalla, ja huomasin, et mun jalkalihakset on kehittyneet sarjojen tunnuttua hieman helpommilta. Ohjaaja taas katteli tehdessämme ojentajapunnerruksia (kun muut tekee niitä step-lautaa vasten ja naisten ojentajapunnerruksina) mun tehdessä ne lattialla miesten op:ina, mun suuntaan. Onhan se vähän hassua kun poikkee porukasta, mut en mä ala tekeen liikkeitä mitkä ei tunnu missään. Mä teen aamutreenissäki 25-30 miesten ojentajapunnerrusta, joten mun on ihan turha alkaa ottaan mitään apuvälineitä 1,5 hitaaseen ja 16 nopeatempoiseen m. op:een. Treeni meni ihan hyvin, ja sen jälkeen lähdin tsekkaileen, onko Heimo tullu salille. Kävin kenkäeteises. Meillä on oma tyylimme mistä tiedetään onko toinen salilla: Heimo laittaa omat lenkkarinsa mun lenkkareiden eteen. Heimon lenkkareita ei voi olla tunnistamata, kun ne on niin kirkkaan oranssit, et ne näkee jo kaukaa. :P No Heimo oli menny spinningiin ja mä oottelin sitä hierovas tuolis siinä niin kauan, et se pääsi tunnilta. Sit suihkuun ja saunaan, kauppaan ja kotia.

Tiistai oli kova päivä! Aamulla treeni kotona normisti, sit lähdin kuntospinning-tunnille salille. Yhtä tuskaa oli! Sen jälkeen lähdin naprapathin vastaanotolle. Niskat oli edelleen lukos ja oikee hartia ihan tukos (johan rimmas!), ja juteltiin treenaamisesta ja sain hyviä vinkkejä! Oon kyllä niistä todella kiitollinen. =) No naprapathin jälkeen pyöräilin kotiin, söin ruoan ja muokkailin treeniohjelmaa tälle viikolla. Kahdelta mulla oli personal trainerin aika, jonne menin. Nyt naprapathin vastaanotto ei haitannu treenaamista, koska niksautuskohteena oli niska, ja se vaan piti muistaa pitää rentona treenien ajan. No PT:n tunnilla mulla oli joku oikeen kunnon tappotreeni ohjelmas, jota oli kokeiltu muille PT:eille jokunen päivä sitte. PT sano, et mä oon ainoo nainen jolle se uskaltaa sen ohjelman järkätä, kun muilla hänen asiakkaillaan on huonompi kunto. Et kivat! Kuulemma armeijaski käytetään sitä, mut en tiedä varmaksi. Kuulopuheitahan ne on. No jokatapaukses treenin idea oli tämä: korttipakka. Korttipakkaa sekootetaan koko ajan (kaveri sekoittaa ja nostaa kortit, päähenkilö treenaa). Pakasta nostetun kortin maa kertoo, mitä liikettä tehdään ja luku kertoo, kuinka paljon tiettyä liikettä tehdään. Koko korttipakka mennään läpi.
Maat oli seuraavat:
Pata: Etunojapunnerrus
Hertta: Linkkuveitsi
Risti: Avustettu leuanveto
Ruutu: Tasahyppy penkille
Jokeri: Portaat ylös hypien joka toiselle askelmalle, ja kävely alas. Hypitään yht. 5x

Treeni oli RANKKA! Kun samaa maata alkaa tulla 4-5 korttia putkeen, niin kyllä tällaanen osaava punnertajakin alkaa horjuun tekniikassaan! ;) Tein toistot (=yht. 416 kpl) reilu puoleen tuntiin. PT onnitteli mua ja sanoi et oikein hienosti suoriuduttu. "Sulla ei ees polvet pettäny kertaakaan!" hah hah alko kyllä naurataan se kommentti, ja toisaalta taas pelottamaan.. että niinkin voi käydä... nyt treenataan tosissaan kovassa sarjassa, laitetaan ittensä likoon ja odotetaan suuria tuloksia. Tää ei oo enää pientä leikkiä. Mut niinhän sen pitäis aina ollakin! ;) Tuloksia ei saa ilman kovaa treeniä, omien voimiensa epäilyä ja ittensä voittamista! =) Kyllä mäkin epäilen itteeni melkeen joka treenis: jaksanko mä, entä jos joku paikka pettää, entä, entä, entä... Mut se on sitä henkistä taistelua, sitä pitää asettua oman pääkoppansa herraks ja päättää, et mustahan on tähän, mähän teen tämän, minähän en kaadu. =) Sitten pystyy mihin vaan, kun päättää uskaltaa ja päättää pärjätä ja voittaa. Itsensä. =)

No treenin jälkeen palauduin siinä puolisen tuntia ja menin vetään vielä normitiistaiset treenit. Päivät muuttuukin jatkos, ku pyysin traineria tekeen mulle nelijakoosen ohjelman nykyysen kolmijakoosen ohjelman sijaan. Eli tähän mennes oon käyny salilla vaan kolmena päivänä viikos, ja jatkos se päivämäärä kasvaa neljään. =) Treenailin hetken, ja kaveri tuli treenaamaan mun kans. Oltiin yhteisesti sovittu, et treffataan salilla. Oli kyl ihan sairaan hauskaa treenata yhdes, ja saunaski oli juttukaveria pitkästä aikaa! Tuumailtiin, et torstaina (eli tänään) nähdään salilla taas. =) Treenin loppuvaiheilla mulle nousiki se pääkipu ja otin vähän iisimmin. Sit salin jälkeen kotia lepäämään.

Keskiviikon tosiaan vaan koomailin pääkipuni kans. Illemmalla käytiin kattelees mulle kenkiä sinne kisoihin, ja löytyki aivan ihanat aerobic-tossut ja uudet korkkarit Haloselta! Heimo osas tietysti hoitaa tinkijänroolin enemmänkin ku mallikkaasti! Pistänki kuvat tähän alle niistä. <3





Nyt innolla kisoja varten vaan! =)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pistäpä mielipidettä kehiin! Kysymykset, vastaukset, mielipiteet.. kaikki sallittuja, mutta pysy asiassa! ;)