Lenssua pukkaa!

Ehtoolla sitte siinä postauksen kirjoottelun jälkeen aloin yskimään tosi pahasti, ja yskää jatku useemman tunnin. Suuhun alko tulla erikoinen maku ja tuntu, ku keuhkois olis jotaki tukkeena. Sain onneks loppuviimein nukahdettua, kun keskityin vain hengittämään rauhallisesti ja olin tosi väsynyt yskimisestä. Aamulla sitte soitin lääkäriin, ja sain ajan yhdeksi. Otetaan vähä testejä ja meinaan pyytää tsekkaamaan myös, oonko altistunu homeelle täällä kämpässä. Hyvähän seki testi on nyt samalla ottaa, eipä siitä haittaakaan oo.

Ai että mua kenkuttaa tää lenssu! Haluisin jo mennä treenaan, painaa kunnolla juoksumatolla ja vääntää rautaa ku puolijauhoonen salilla. Mutta riskiä ei voi ottaa, et tää levii käsiin. Yks treeniviikko voi pahentaa sairastamista jopa usealla viikolla, jolloin kenkuttais, et jos en olis treenannu, olisin jo terve. Et kivat! Joten en ota riskiä, makaan täällä omassa ketutuksessani ja toivon, että saisin nyt niin vahvat tropit ja syykin tähän sairastamiseen löydettääs, jotta olisin pian terve ja treenikausi vois jatkua ilman tällaasia keskeytyksiä lähiaikoona.

Ihmetyttää tällaanen sairastaminen, ku mulla oli tos kausi, ettei mula ollu oikeen minkäänlaista lenssua. Nyt sitte pukkaa niin kauheesti tatia vaikka pukeudunki tosi lämpimästi ulos! Syön hyvin (melkeen paremminki ku hyvin, heh) ja ylimääräästä stressiäkään ei oo. Paitti mitä ny noista naapureista ja tästä viimeaikaasesta treenaamattomuuresta.. No mut toivottavasti tää kuvio tänään vähän lääkäris avautuus!

Joulukortteja on tullu kirjootettua oikeen olan takaa, ja vielä puuttuu muutamia osootteita, mutta eikö noita nyt aleta saaha kokoon, ku ihmiset vaan vastaa mulle. ;) Mä niin rakastan joulukorttien lähettämistä! Ne on niiiiin parhaita, ihania ja perinteisiä joulutervehdyksiä! Niitä on ihana lähettää ja ihana saada, ihana ripustaa johonkin peilinkulmaan ja ihana katsella värikkäitä kuvia! Nam! <3 Juu, kyllä, oon jouluihminen! Alan hyräileen joululauluja yleensä heinäkuus, ja näin marraskuus oon jo ihan vallaton! Kaikkee jouluaskarteluu olis kiva tehrä, mut mä en oikeen osaa tehrä mitään. Tänä vuonna aattelin kuitenki kokeilla tehrä pipareita ekaa kertaa ihan ite! Aikaasemmin ei oo vaan jostain syystä tullu tehtyä. On joko ollu kiire tai ajatukset pelkästään lahjojen hankkimises.

Mutta jouluahan rakennetaan ensisijaisesti (mun mielestäni) omaan ja muiden sydämiin, lahjat on vapaaehtoosia eikä mikään pakko. Kyllä mekin jotain lahjoja ostetaan, muttei me jakseta niistä enää mitään stressiä ottaa. Joulussa tärkeintä on yhdessä oleminen ja toistensa seurasta nauttiminen! Mun lempihetki jouluaatossa on jouluilta, kun saa käpertyä oman rakkaansa kainaloon ja huokaista: tulipa vietettyä taas ihana aatto! =)

Itte joulupyhät meillä isäntä on yleensä töissä kuten aatonkin, joten ne illat on sitä ihanaa yhteistä aikaa. Eipä siinä, tuohon on jo niin tottunut ettei se omaa fiilistä pilaa; oottaa vaan että oma kulta tulis jo töistä kotiin! <3 Jouluna pitäis mun mielestä osoittaa läheisilleen, kuinka paljon he merkitsevät! <3

No joo, se oli sellaanen jouluvuodatus, mä niin rakastan joulua! Ja sunnuntaina saa jo avata ekan luukun, ja, ja, ja... ;) Heh! Sieltä se joulu on tulos, jo alle kuukauden päästä! =)

Mutta nyt meen kyllä syöpöttelemään jotaki fantsua aamupalaa ja siitä pian polkaasen lääkäritohtorin juttusille. Postailen sitte, mitä lääkärisetä tuumas. =) Soro noo! =)