Bloggerin päivittelyä ja muuta sälää

Systeri antoi vinkkejä blogin ulkoasun päivittelyyn ja sitä nyt on viimeset kaks päivää päivitelty. Lopulta onnistuin kuin onnistuinkin siinä. Nyt puuttuu enää kuva, jonka muokkaaminen tällä palvelimella on osoittautunut melko haasteelliseksi: se kun on joko liian korkea tai leveydeltään nafti. Tosi hermoja raastavaa tällaiset asettelut, mä sitte vihaan näitä! Ja sitten vielä kun tämä Blogger tilttailee vähän väliä, ei suostu tallentamaan ja huutaa virhettä. Kyllä on hieno homma, että se on ohi nyt! :D 

Toissailtana pestessäni hampaitani huomasin, että alhaalta oikealta on puskenut tiensä läpi viisaudenhammas. Se on todennäköisesti aiheuttanut ainakin osan mun oireistani, kuten pyörrytyksen tunteen. Varmuuden vuoksi kuitenkin lepäilen tämän viikon, koska elimistö on muutenkin ollut aika kovilla. Muunmuassa sydänsärkyjä on ollut eilisestä saakka. Vähän ne ovat helpottaneet, mutta eivät täysin. Mikäli olo on vielä maanantaina huono, on se kait sitten mentävä sinne lääkäriin. Mä vihaan yli kaiken lääkärissä käyntiä, koska ne vaan arvailee ja vähättelee ihmisen oloa. Ja jos on jotain suurempata, niin tehdään kaikenmaailman kuvaukset ja revitään pieneltä ihmiseltä rahaa kuin joltain rikkaammaltakin porholta. Sitten vaan todetaan, että tää oli joku vaihe, nyt on kaikki hyvin. Voit mennä kotiin. Tälleen se mulla meni tuos vuoden verran takaperin, kun mun munuaiset tuotti kiviä vähän liian innokkaasti. Vaasassa asti käytiin murskauksissa ja makseltiin monen sadan euron laskuja. Todettiin munuaisissa ahtauma, mitä kieltäytyivät avaamaan. Nyt mun elämäntehtäväni onkin lipittää vettä kuin pieni eläin, ettei niitä kiviä enää tulisi. Joten meinaa olla tosi vaikeen takana mennä lääkäriin nyt uudesta vaivasta. Saati sitte johonkin hammaslääkäriin, jossa laskut vasta onkin suuria! =(

Eilen käytiin Heimon kans Sorsanpesällä ilmasella aterialla, kun tuli kutsu kotiin Riedeck Oy:n järjestämille illallisille, missä samalla esiteltiin jotain sängynpeitteitä, petauspatjaa ja paksumpaa patjaa, tyynyä ja eri villamateriaaleja. Ruoka oli oikein hyvää, oli kermaperunapohjaisesti tehtyä pyttipannua, possunlihaa kermakastikkeessa, erilaisia salaatteja, leipää ja jälkiruoaksi kahvi/tee porkkanankakun kanssa. Nam!

Esittely aloitettiin sitten kaikkien ruokailtua. Sänkymateriaalit toimivat ulkoasultaan, mutta villa-allergikkona pistin liinat kiinni aika nopeesti totuuden kuultuani. Kaikki oli tehty siis villasta, mikä ei mua miellyttänyt ollenkaan. Villaksi sai valita lampaanvillan tai kashmir-villan. Tuotteet ei mitään ilmasia olleet muutenkaan, vaan hinnat lähti vajaa tonnista reilu kahteen tonniin, riippuen siitä mitä valitsi.

Mä en ollut yhtään vakuuttunut, koska oon allergiani takia erittäin skeptinen villan suhteen. Heimo taas kuunteli tähdet silmissä asenteella "mä haluuuun!" ;) Mulla tuli kashmiristakin allergiaa jo paikanpäällä myyjän pölyttäessä kaikkia villavaatteita, ja myyjä sen kuin lateli valheitaan, että "se on varmaan ollut kosketuksissa tuon lampaanvillaisen peitteen kanssa" ja "onhan se nyt eri asia kutina ja allergia" (ottaen huomioon, että kutina on yksi allergisen reaktion oireista, vaikkei toki aina allergiasta olisikaan kyse). Huomautin kyllä, että mulla on allergia, ja myyjä hiljeni.

Myyjä ei tullut vastaan minkäänlaisissa ehdotuksissa, kuten pyynössämme lähestyä häntä myöhemmin vaikka sähköpostilla. "Me ei harjoiteta myyntiä kuin näissä esittelyissä." Omapa oli tappionsa. Heimo kun niin himoitsi niitä vuodevaatteita ja mä yritin saada sen vaan pois sieltä tilaisuudesta. Kotiin päästyämme oli miehen mieli jo muuttunut. "Olihan se myyjä vähän tökerö. Ei se oikein ollut valmistautunut." Se on tuo kiusaus paha juttu! ;)

Mutta myyjä oli kyllä tosi huonosti valmistautunut! Sen puhe oli tosi takkuavaa, ja se ei selvästikään tiennyt mistä puhui. Yhdessäkin vaiheessa hän sanoi, että tuotteita ei markkinoida, miksi ne ovat halvempia kuin kaupan tuotteet (joo just!) ja "ne tulevat suoraan kuluttajalta asiakkaalle". Katsahdin Heimoon päin ja kyselin, että olisko tuottajalta asiakkaalle mitä. Vitsailtiin, että onko ne sitten jo kerran käytettyjä tuotteita, siksikö ne on "niin edullisia". Meitä vastapäätä pöydässä istuva nuori poika kuuli sen ja sitäkin alkoi selvästi naurattaa.

Illalla kotiin tultuamme mä surffailin hetken netissä ja menin sitten Heimon viekkuun sohvalle telkkua vahtaamaan. Oli meinaan niin mielenkiintoosta ohjelmaa, että nukahrettiin kummatki siihen, ja vajaan tunnin kuluttua havahduttuani sammuttelin valot ja laitteet ja hätyytin Heimon omaan sänkyyn maate kipittäen ite kiltisti perässä. Mehän aletaan olla ku lapsiperheen vanhemmat, tosin ilman niitä lapsia. Yhtä mielenkiintoosia. ;)

Aamulla heräsin Heimon lähtiessä töihin. Jatkoin kiltisti uniani. Näin sellasta unta, että olin se telkkarin Mentalist, Patrick Jane, minkä ohjelman aikana nukahdettiinkin eilen. Unessa toimin muiden tiimiläisten mielestä jotenkin väärin, ja karkasin työpaikalta. Joku perhe mua alkoi sitten etsimään ja mä Patrickina toimin sen älynväläysten mukaisesti; ihan kuin se olis ollut saman pään sisällä ku minä ja antanut ohjeita mulle. Eli periaattees samassa kropassa oli sekä minä että Patrick ja meidän kummankin mielet. :D Lisäksi tää Patrick Jane ajoi HEIMON AUDIA ja yritti mennä piiloon sen auton alle. Jostain syystä Audissa oli niin matala maavara, ettei niinkään pieni mies mahtunu täysin sen auton alle; vain osittain, ja änkemällä oikeaa kylkeään auton alle. Patrickia etsineen perheen pikkutyttö löysi Patrickin mutta valehteli ettei nähnyt häntä. Seuraavaksi pikkutyttö tuli Audin takaa papukaijan kanssa. No siihen mä sitten heräsin, ja olin täysin Heimon puolella lähellä sängynlaitaa, painaen oikeaa kylkeäni keskemmälle sänkyäni. Olin siis ihan tosissani yrittänyt sinne auton alle, tosielämässäkin. :D Että sellainen uni, tosi tervettä, hei! ;)

No, liikuntaa ei siis olla harrastettu edellisen unen ja siihen liittyvän hikoilun lisäksi minkäänlaisessa muodossa. Lunakin on ottanut terrassaan melko rauhallisesti. Syönyt ja nukuskellut. Taitaa olla kasvupyrähdys taas edessä. Pään ihon alta pilkistelee vihertävää, uutta nahkaa ja päällinahka on koppuraista, ja poitsu on hyvin väsynyt. Eli vaikee arvata mistä nyt tällä kertaa puhaltaa. Pistänkin tähän alle eilen nappaamani kuvan, missä pikku-ukko oli iltaunillaan lämppärin nurkkauksessa, itse pyyhkeenreunasta muotoilemassaan pesässä. Tänään se näyttää paljon pirteemmältä ja vetää salaattia kovalla tohinalla omalta, uudelta tarjottimeltaan :D Pistän siitä kuvia kans tähän loppuun.

Lunan iltaunet =)

Nappula syömässä. 

Vähän keskittymiskyky herpaantui kun kameran näki.

Siellä sitte vedetään ihan omalta tarjottimelya! <3

Nyt vois mennä tyhjäilemään astianpesukonetta, pesemään Lunan ramppia, laittamaan pyykkejä ja syömään. Vaikka tuntuukin tämä päivä kamalan tylsältä, niin kyllä sitä tekemistä silti löytyy oikein mukavasti, kun oikein alkaa miettimään. Kiinnostuksen laita vaan.. no, sitä ei ole. :P Katsellaan!